Näin Rakennat Korkean Intensiteetin Harjoitusohjelman
Taistelukestävyys tarkoittaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn ylläpitämistä äärimmäisissä olosuhteissa. Tämä opas auttaa sinua rakentamaan tehokkaan harjoitusohjelman, joka vastaa esimerkiksi sotilaan, poliisin tai pelastajan fyysisiä vaatimuksia.
Keskeiset asiat:
- Kestävyys ja voima: Kehitä VO₂ max -arvoa (55–60 ml/kg/min erikoisjoukoille) ja lihasvoimaa.
- Monipuolinen harjoittelu: Sisällytä kestävyysharjoituksia, voimaharjoituksia ja liikkuvuusharjoituksia.
- Testaa ja seuraa edistymistä: Cooperin testi, varustekannat ja esteradat mittaavat kehitystä.
- Kuormituksen hallinta: Lisää harjoitusten intensiteettiä asteittain (esim. 10 % viikossa).
- Suunnitelmallisuus: Jaa harjoituskausi peruskunto-, rakennus- ja huippukausiin.
Esimerkki viikkorutiinista:
- 2–3 kestävyysharjoitusta: pitkä lenkki ja intervallit.
- 2 voimaharjoitusta: erityisesti jalat ja keskivartalo.
- 1–2 liikkuvuusharjoitusta palautumisen tueksi.
Tärkeää: Muista palautuminen! Lepopäivät ja kevyet viikot ovat välttämättömiä loukkaantumisten välttämiseksi. Voit käyttää myös työkaluja, kuten Korpitraining.fi-sovellusta, joka tarjoaa yksilöllisiä ohjelmia ja edistymisen seurantaa.
Aloita testaamalla nykyinen kuntotasosi ja rakenna harjoitusohjelma, joka vie sinut kohti tavoitteitasi.
Taistelukestävyyden perusteet
Mitä taistelukestävyys tarkoittaa
Taistelukestävyys on kyky yhdistää fyysinen ja henkinen suorituskyky haastavissa olosuhteissa. Se tarkoittaa toimintakyvyn säilyttämistä, vaikka keho ja mieli olisivat äärirajoilla.
Fyysisellä puolella tärkeimpiä tekijöitä ovat aerobinen kapasiteetti (VO₂ max), joka kertoo hapen hyödyntämisestä pitkäkestoisessa rasituksessa, sekä anaerobinen teho, joka mahdollistaa räjähtävät liikkeet, kuten nopean sprintin tai raskaan varustuksen nostamisen. Lihasvoima ja -kestävyys puolestaan ovat avainasemassa, kun esimerkiksi kannetaan raskaita kuormia tuntien ajan vaihtelevassa maastossa.
Henkinen sitkeys täydentää fyysistä puolta ja tekee taistelukestävyydestä kokonaisvaltaisen. Tämä ominaisuus kehittyy altistamalla itsensä stressaaviin harjoituksiin, joissa harjoitellaan paineensietokykyä sekä mielen hallintaa esimerkiksi hengitys- ja tavoitteenasettelutekniikoilla.
Seuraavaksi tarkastellaan, miten nämä periaatteet näkyvät Suomen puolustusvoimien käytännössä.
Suomen puolustusvoimien kuntostandardit
Suomen puolustusvoimat on asettanut tarkat fyysiset vaatimukset eri tehtäviin. Nämä vaatimukset perustuvat operatiivisiin tarpeisiin ja heijastavat todellisia tilanteita, joissa suorituskykyä mitataan.
| Tehtävä/Yksikkö | VO₂ max (ml/kg/min) | Cooperin testi (m) | Voimavaatimukset |
|---|---|---|---|
| Erikoisjoukot | 55–60 | 3000 | Korkeat (kaikki lihasryhmät) |
| Jalkaväki (hyökkäystehtävät) | 50–55 | 2800 | Korkeat (erityisesti jalat/keskivartalo) |
| Tukijoukot | 45–50 | 2600 | Kohtalaiset |
Erikoisjoukkojen vaatimukset ovat kaikkein kovimmat: VO₂ max -arvon tulee olla 55–60 ml/kg/min, mikä vastaa vähintään 3000 metrin tulosta Cooperin testissä. Jalkaväen hyökkäystehtävissä vaaditaan hieman alhaisempi taso, 50–55 ml/kg/min, mutta korostetaan erityisesti jalkojen ja keskivartalon voimaa kuormien kantamisessa. Tukijoukkojen peruskuntovaatimus on 45–50 ml/kg/min.
Juoksukestävyys yksinään ei kuitenkaan riitä. Taisteluvarustuksessa tehtävät kuormitetut juoksut, kuten 3,2 kilometrin testit, mittaavat kestävyyttä ja voimaa yhdessä. Lisäksi sotilasesterata testaa toimintakykyä lyhyillä 30–50 sekunnin suorituksilla, joissa yhdistyvät nopeus, voima ja ketteryys.
Nämä vaatimukset on laadittu vastaamaan todellisia operatiivisia tilanteita, ja ne määrittelevät minimitason, jolla voidaan toimia tehokkaasti ja turvallisesti äärimmäisissä olosuhteissa.
Korpitraining.fi tarjoaa räätälöityjä harjoitusohjelmia, jotka auttavat valmistautumaan näihin tiukkoihin standardeihin. Ohjelmat sisältävät henkilökohtaisia viikko-ohjelmia, opetusvideoita ja suorituskyvyn seurantaa, jotka tukevat tavoitteiden saavuttamista.
Harjoitusohjelman rakentaminen
Nykyisen kuntotason testaaminen
Tarkka lähtötason määrittäminen on kaiken harjoittelun perusta.
Cooperin testi on hyvä tapa arvioida kestävyyttäsi. Juokse 12 minuutin ajan niin pitkälle kuin pystyt ja mittaa kuljettu matka. Jos tulos jää alle 2600 metrin, kannattaa panostaa peruskunnon kehittämiseen ennen raskaampia harjoituksia. Lihasvoiman testaaminen puolestaan auttaa kartoittamaan ylä- ja keskivartalon sekä jalkojen kuntoa. Testaa esimerkiksi punnerrusten, vatsalihasliikkeiden ja leuanvetojen maksimitoistot. Lisäksi voit tehdä syväkyykkyjä kehonpainolla selvittääksesi jalkojen voimaa.
Liikkuvuustestit voivat paljastaa mahdollisia rajoitteita, jotka voivat altistaa loukkaantumisille. Kokeile syväkyykkyä, ylävartalon kiertoa ja olkapäiden liikkuvuutta. Jos esimerkiksi syväkyykky kantapäät maassa tai käsien nostaminen suoraan pään yläpuolelle tuntuu vaikealta, liikkuvuusharjoitukset ovat tarpeen ennen raskasta harjoittelua.
Korpitraining.fi tarjoaa kuntotestilaskurin, jolla voit helposti mitata lähtötasosi. Sovellus antaa selkeät ohjeet testien suorittamiseen ja tulkitsee tulokset puolestasi, mikä helpottaa harjoitusohjelman suunnittelua.
Kun lähtötaso on tiedossa, voit siirtyä rakentamaan viikkorutiinia.
Harjoitusaikataulun suunnittelu
Hyvin suunniteltu viikkorakenne on tärkeä jatkuvan kehityksen kannalta. Tasapainoinen harjoittelu eri osa-alueilla varmistaa monipuolisen kehittymisen.
Esimerkkiviikko voisi sisältää seuraavaa:
- 2-3 kestävyysharjoitusta, joihin sisältyy yksi pitkä aerobinen lenkki ja yksi intervalliharjoitus.
- 2 voimaharjoitusta, joissa keskitytään erityisesti jalkoihin ja keskivartaloon.
- 1-2 liikkuvuus- ja huoltoharjoitusta, jotka tukevat palautumista ja ehkäisevät vammoja.
Harjoituskauden vaiheistus auttaa etenemään järkevästi. Aloita 4-8 viikon peruskuntokaudella, jolloin keskityt aerobisen kunnon ja perusvoiman rakentamiseen. Tämän jälkeen siirryt 4-6 viikon rakennuskauteen, jossa harjoitusten intensiteetti kasvaa esimerkiksi intervallien ja raskaampien kuormien avulla. Lopuksi 2-4 viikon huippukausi sisältää lajispesifisiä harjoituksia, kuten kuormakantoja ja esteratoja.
Suomen puolustusvoimien tutkimusten mukaan lajinomaiset harjoitukset, jotka sisältävät varustekäyttöä ja vaihtelevaa maastoa, parantavat suorituskykyä tehokkaammin kuin perinteiset liikuntaharjoitukset. Tämä korostaa harjoitusten suunnittelussa spesifisyyden merkitystä.
Seuraavaksi käsitellään, miten kuormitusta lisätään turvallisesti.
Harjoituskuormituksen turvallinen nostaminen
Kun viikkorakenne on valmis, on tärkeää lisätä kuormitusta asteittain. Liian nopea eteneminen voi johtaa loukkaantumisiin tai ylikuormitukseen, mikä voi pysäyttää kehityksen pitkäksi aikaa.
10 prosentin sääntö on hyvä ohjenuora. Jos esimerkiksi juoksit tällä viikolla 20 kilometriä, voit nostaa määrää seuraavalla viikolla 22 kilometriin. Sama pätee voimaharjoitteluun – lisää painoja tai toistoja maltillisesti.
Voit myös lisätä harjoituksiin varustepainoja, esimerkiksi liivejä tai reppuja, jotka jakavat painon tasaisesti. Alkuun riittää kevyt lisäpaino, mutta voit vähitellen edetä kohti täyttä taisteluvarustusta, joka voi olla jopa 35 prosenttia kehonpainostasi tai noin 20 kilogrammaa.
Maaston vaativuuden lisääminen tuo harjoitteluun vaihtelua ja kehittää tasapainoa. Aloita tasaisella alustalla ja siirry vähitellen metsään, hiekalle ja mäkiseen maastoon. Sisällytä harjoituksiin myös ryömintää, sprinttejä varustuksissa ja taakan kantoa, jotka jäljittelevät operatiivisia tilanteita.
Palautuminen on yhtä tärkeää kuin itse harjoittelu. Pidä viikossa vähintään yksi lepopäivä ja kevennä harjoittelua 3-4 viikon välein. Seuraa unen laatua, ruokahalua ja yleistä vireystilaa – nämä kertovat kehosi sopeutumisesta kuormitukseen.
Korpitraining.fi:n sovellus tarjoaa suorituskyvyn seurantatyökaluja, joiden avulla voit varmistaa sopivan etenemisvauhdin. Sovelluksen kautta saat myös yhteyden valmentajaan, joka voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
Tehokkaat harjoitusmenetelmät
Intervalli- ja kiertoharjoitukset
HIIT (High-Intensity Interval Training) ja Tabata-protokollat ovat erinomaisia tapoja kehittää sekä kestävyyttä että voimaa. Näissä menetelmissä yhdistyvät intensiiviset suoritukset ja lyhyet palautukset, jotka muistuttavat taistelutilanteiden vaihtelevaa kuormitusta.
HIIT-harjoituksessa tehdään esimerkiksi 30 sekunnin sprinttejä, joita seuraa minuutin palautus, ja tätä sykliä toistetaan 15–20 minuutin ajan. Tabata-menetelmässä puolestaan ponnistellaan täysillä 20 sekunnin ajan, minkä jälkeen pidetään 10 sekunnin tauko. Tätä sykliä toistetaan neljän minuutin ajan. Molemmat harjoitustavat parantavat sekä aerobista että anaerobista suorituskykyä.
Kiertoharjoitukset, kuten burpeet, punnerrukset, kyykyt, kettlebell-heilautukset ja lyhyet sprintit, tarjoavat monipuolista harjoitusta. Jokainen liike suoritetaan esimerkiksi minuutin ajan, ja kierroksia tehdään 3–5 mahdollisimman pienillä tauoilla.
Nopeuskestävyyttä voi kehittää 400 metrin intervalleilla, joissa juostaan täysillä ja pidetään 1–2 minuutin palautukset. Toista harjoitus 6–8 kertaa.
Seuraavaksi perehdytään kuormitettuihin liikkeisiin, jotka täydentävät näitä intensiivisiä harjoituksia.
Kuormakannot ja taisteluharjoitteet
Kuormitettujen harjoitusten avulla voi kehittää puristusvoimaa ja keskivartalon stabiliteettia, jotka ovat olennaisia todellisissa taistelutilanteissa. Nämä harjoitukset jäljittelevät tilanteita, joissa esimerkiksi kannetaan varusteita tai evakuoidaan haavoittuneita.
Suomen puolustusvoimien selvitysten mukaan taisteluvarusteiden kantaminen voi olla fyysisesti erittäin vaativaa. Tämä korostaa lihasvoiman merkitystä kentällä.
Farmer's walk eli painojen kantaminen 20–40 kilon kuormilla 50–100 metrin matkoilla kehittää koko kehon voimaa. Säkkikantojen ja reppumarssien avulla voi simuloida kenttäolosuhteita. On suositeltavaa aloittaa kevyemmillä painoilla ja lisätä kuormaa asteittain, kunnes saavutetaan täysi taisteluvarustus.
Harjoitukset, kuten ryömiminen, evakuointitehtävät ja esteradat, kehittävät koordinaatiota ja valmistavat todellisiin operatiivisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi Suomen armeijan testeissä käytetään 3,2 kilometrin varustejuoksua ja taisteluesterataa. Näillä harjoituksilla parannetaan toimintakykyä ja valmiuksia kenttäolosuhteisiin.
Maaston vaihtelevuus tuo harjoitteluun lisää haastetta. Harjoituksia voi siirtää tasaiselta alustalta metsään, hiekalle tai mäkisiin maastoihin. Mukaan voi lisätä myös sprinttejä varusteissa sekä erilaisia tapoja kantaa kuormia.
Seuraavaksi käsitellään, miten toiminnallinen voimaharjoittelu ja liikkuvuus tukevat kestävyyden kehittymistä.
Voima- ja liikkuvuusharjoittelu
Kun intervalliharjoitukset ja kuormitetut liikkeet ovat hallussa, niitä voi täydentää toiminnallisella voimaharjoittelulla. Tämä harjoittelutyyli keskittyy liikkeisiin, jotka tukevat suoraan operatiivisia tarpeita.
Keskeisiä liikkeitä ovat maastanostot, kyykyt, leuanvedot ja punnerrukset. Nämä harjoitukset kehittävät perusvoimaa, joka on tärkeää kuormien kantamiseen ja räjähtäviin suorituksiin. Suositus on harjoitella 2–3 kertaa viikossa keskittyen näihin liikkeisiin.
Keskivartalon treenaaminen on erityisen tärkeää kuormankantoharjoituksissa. Vahva keskivartalo auttaa siirtämään voimaa tehokkaasti ja suojaa selkärankaa raskaiden kuormien alla. Harjoituksiin kannattaa sisällyttää esimerkiksi lankkupitoja ja kiertoliikkeitä.
Liikkuvuusharjoittelu puolestaan ehkäisee loukkaantumisia ja ylläpitää nivelten terveyttä. Dynaaminen venyttely on hyvä lämmittelyyn, kun taas staattinen venyttely sopii jäähdyttelyyn, sillä se edistää palautumista. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lonkkien, olkapäiden ja nilkkojen liikkuvuuteen.
Aktiivinen palautuminen on olennainen osa harjoitusohjelmaa. Kevyt liikunta, venyttely ja hieronta edistävät palautumista ja vähentävät loukkaantumisriskiä. Korpitraining.fi-sovellus tarjoaa ohjevideoita ja kuvia, jotka auttavat oikeiden suoritustekniikoiden oppimisessa ja ylläpitämisessä.
Näiden menetelmien yhdistäminen luo kattavan harjoitusohjelman, joka kehittää taistelukestävyyden eri osa-alueita. Seuraavaksi pohditaan, miten edistymistä voi seurata ja ohjelmaa muokata tarpeiden mukaan.
sbb-itb-026fc07
Edistymisen seuranta ja ohjelman muokkaaminen
Kehityksen mittaaminen
Harjoitusohjelman toimivuuden arviointi edellyttää säännöllistä testaamista. Esimerkiksi Cooperin testi on hyvä mittari, jossa tavoitteena on saavuttaa 2800 metrin tulos hyökkäyssotilailla ja 3000 metriä erikoisjoukoissa.
Toimintakykyä kenttäolosuhteissa voi testata 3,2 kilometrin varustejuoksulla, joka antaa realistisen kuvan taistelukestävyydestä. Lisäksi tehtävärata, joka sisältää esimerkiksi ryömimistä, juoksua, taakan kantamista ja vetämistä, tarjoaa monipuolisen mittarin toiminnallisen kunnon arviointiin.
Lihasvoiman kehitystä voidaan seurata perusliikkeillä, kuten leuanvedoilla, punnerruksilla ja maastavedoilla. Tutkimukset osoittavat, että jalkalihasten maksimivoimalla on selkeä yhteys kenttäkokeiden suorituskykyyn.
Testejä kannattaa tehdä 4–8 viikon välein. Tulokset on hyvä kirjata ylös ja verrata niitä aiempiin suorituksiin sekä asetettuihin tavoitteisiin, jotta kehityksen suunta pysyy selkeänä.
Seurannan tueksi voi hyödyntää nykyaikaisia digitaalisia työkaluja.
Sovellusten ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen
Korpitraining.fi-sovellus tarjoaa kattavan alustan harjoitusten dokumentointiin ja tulosten analysointiin. Sovellus räätälöi yksilölliset viikko-ohjelmat lähtötasosi mukaan ja seuraa automaattisesti edistymistäsi.
Sovelluksen tilastotyökalut auttavat hahmottamaan vahvuusalueesi ja ne osa-alueet, jotka kaipaavat lisää huomiota. Lisäksi chat-yhteys valmentajaan mahdollistaa nopean palautteen ja ohjelman hienosäädön. Sovelluksesta löytyy myös ohjevideoita, kuvia oikeista suoritustekniikoista sekä kuntotestin laskuri, mikä tekee harjoittelusta selkeämpää ja turvallisempaa.
Näiden työkalujen avulla voit säätää harjoitusten intensiteettiä ja määrää tulosten perusteella.
Ohjelman säätäminen
Jos huomaat kahden testikerran jälkeen, että kehitys on pysähtynyt tai ylikuormituksen merkkejä ilmenee – kuten jatkuvaa lihaskipua, alentunutta suorituskykyä, kohonnutta leposykettä tai unihäiriöitä – on aika muokata ohjelmaa.
Intensiteettiä voi nostaa esimerkiksi lisäämällä kuormaa, nopeutta tai lyhentämällä palautusaikoja. Myös harjoitusmäärää voi kasvattaa asteittain lisäämällä sarjoja tai toistoja.
Jos taas tunnet olosi liian väsyneeksi, on järkevää keventää harjoituskuormitusta. Deload-viikot, joissa harjoittelun intensiteettiä lasketaan merkittävästi, antavat keholle aikaa palautua. Kevyt liikunta, venyttely ja hieronta tukevat aktiivista palautumista ja ehkäisevät loukkaantumisia.
Analysoi tuloksia säännöllisesti ja mukauta harjoituksia havaittujen esteiden perusteella. Esimerkiksi, jos varustekantojen suorituskyky jää jälkeen juoksutuloksista, lisää voimaharjoittelua ohjelmaan. Jos taas palautuminen hidastuu, kiinnitä huomiota uneen, ravintoon ja liikkuvuusharjoittelun laatuun.
Näin tehtyjen muutosten avulla varmistat jatkuvan kehityksen ja pidät tavoitteet saavutettavissa.
Keskeiset kohdat ja seuraavat askeleet
Korkean intensiteetin harjoitusohjelman suunnittelu vaatii järjestelmällistä ja asteittaista lähestymistapaa. Edelliset osiot ovat valmistaneet sinut seuraavaan vaiheeseen, jossa näiden periaatteiden avulla voit suunnitella ja toteuttaa harjoittelusi tehokkaasti.
Johdonmukaisuus on avainasemassa. Säännöllinen harjoittelu kehittää sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä. Varaa harjoituksille selkeät ajankohdat viikko-ohjelmaasi ja pidä niistä kiinni.
Seuraa edistymistäsi. Käytä objektiivisia mittareita, kuten Cooperin testiä, varustemarssia tai tehtävärataa, ja kirjaa tulokset ylös 4–8 viikon välein. Näin näet konkreettisesti, mihin suuntaan olet menossa.
Monipuolisuus tuo tuloksia. Tasapainoinen harjoittelu, joka kehittää kaikkia taistelukestävyyden osa-alueita, on tehokkain tapa parantaa suorituskykyä.
Kuormituksen lisääminen maltillisesti. Loukkaantumisriskin minimoimiseksi ja kehityksen varmistamiseksi kuormitusta tulisi lisätä asteittain. Anna kehollesi aikaa sopeutua ennen seuraavan tason tavoittelua.
Asiantuntija-apu voi tehdä eron. Erityisesti, jos valmistaudut vaativiin fyysisiin testeihin tai kohtaat haasteita harjoittelussa, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Korpitraining.fi tarjoaa yksilöllisiä harjoitusohjelmia, ohjevideoita ja suoran yhteyden valmentajiin – erinomainen tuki esimerkiksi pelastus-, poliisi- ja sotilaskoulutukseen tähtääville.
Hyödynnä digitaalisia työkaluja. Räätälöidyt viikko-ohjelmat, tilastot ja motivaatiota ylläpitävät ominaisuudet tekevät harjoittelun suunnittelusta ja seurannasta helpompaa.
Tavoitteet ohjaavat harjoittelua. Selkeiden tavoitteiden asettaminen auttaa pitämään motivaation korkealla. Esimerkiksi jalkaväen sotilaalle hyvä tavoite Cooperin testissä on 2800 metriä, kun taas erikoisjoukkoihin pyrkivän tulisi tähdätä 3000 metriin. Aseta sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita, jotta tiedät mihin pyrit.
Ota ensimmäinen askel. Arvioi nykyinen kuntotasosi ja aloita järjestelmällinen harjoittelu. Lähde liikkeelle maltillisesti, seuraa edistymistäsi säännöllisesti ja muokkaa ohjelmaa tarpeen mukaan. Näin luot vahvan perustan taistelukestävyydellesi ja saavutat tavoitteesi turvallisesti. Jos haluat tarkempaa seurantaa ja ohjausta, Korpitraining.fi-sovellus on mainio työkalu ohjelmasi hienosäätöön.
FAQs
Mistä tiedän, onko kuntotasoni riittävä aloittamaan korkean intensiteetin harjoittelun?
Kuntotasosi arvioiminen ennen korkean intensiteetin harjoittelua on tärkeää, jotta voit välttyä loukkaantumisilta ja saada harjoittelusta kaiken irti. Yksi tapa arvioida omaa kuntoa on tehdä peruskuntotesti. Voit kokeilla esimerkiksi leuanvetoja, punnerruksia tai kyykkyjä ja verrata tuloksiasi omaan ikääsi ja tavoitteisiisi.
Korkean intensiteetin harjoittelu voi olla haastavaa, mutta oikein suunniteltu ohjelma tekee aloituksesta turvallisempaa. Hyvä harjoitusohjelma ottaa huomioon nykyisen kuntotasosi ja etenee vaiheittain kohti tavoitteitasi. Jos olet epävarma omasta lähtötasostasi, asiantunteva valmentaja voi auttaa sinua aloittamaan treenit turvallisesti ja luottavaisesti.
Miksi palautuminen on tärkeää korkean intensiteetin harjoittelussa ja miten voin edistää sitä?
Palautuminen on tärkeä osa intensiivistä harjoittelua, sillä se antaa keholle mahdollisuuden korjata lihasvaurioita, sopeutua rasitukseen ja vahvistua. Ilman riittävää palautumisaikaa suorituskyky voi laskea, loukkaantumisriski kasvaa ja kehityksen tahti hidastua merkittävästi.
Palautumisen tukemiseksi kannattaa panostaa riittävään uneen, monipuoliseen ravintoon ja aktiiviseen palautumiseen, kuten kevyeen liikuntaan tai venyttelyyn. Lisäksi hyvin suunniteltu harjoitusohjelma, joka ottaa huomioon kehosi yksilölliset tarpeet ja riittävän palautumisajan, on ratkaisevan tärkeä tasapainoisen harjoittelun ja tulosten saavuttamisen kannalta.
Miten voin muokata harjoitusohjelmaani, jos en pääse asetettuihin kuntotavoitteisiin ajoissa?
Jos tavoitteesi eivät täyty suunnitellussa aikataulussa, älä stressaa – harjoitusohjelman säätäminen on täysin luonnollista. Tärkeintä on arvioida lähtötasosi uudelleen ja keskittyä niihin osa-alueisiin, joissa on eniten kehitettävää. Korpitraining.fi tarjoaa räätälöityjä harjoitusohjelmia, jotka mukautuvat juuri sinun tarpeisiisi ja auttavat sinua etenemään.
Treenisovelluksessa saat selkeät ohjeet liikkeiden suorittamiseen, opastusvideot sekä hyödyllisiä vinkkejä kuntosi parantamiseen ja testien läpäisemiseen. Lisäksi voit seurata omaa kehitystäsi ja olla suoraan yhteydessä valmentajiin saadaksesi tarvittavaa tukea. Näin varmistat, että harjoittelu pysyy sekä tehokkaana että motivoivana.
