Tutkimus: naisten kestävyyskunto sotilaskoulutuksessa
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on yleistynyt, mutta tutkimus osoittaa, että naisten kestävyyskunnon kehitys jää jälkeen miesten vastaavista tuloksista sotilaskoulutuksessa. Erot lähtötasossa, loukkaantumisriskissä ja harjoitusohjelmien vaikutuksissa ovat merkittäviä. Tässä keskeiset havainnot:
- Keskeyttämisprosentti: Naisilla 25 %, miehillä 15 %.
- Lähtötaso: 26 % naisista ei kykene juoksemaan 2 000 metriä 12 minuutissa.
- Kehitys palveluksessa: Naisten juoksutestin tulos parani 2,3 %, miesten 4,3 %.
- Loukkaantumisriski: Naisilla nelinkertainen riski miehiin verrattuna.
Tutkijat suosittelevat yksilöllisiä harjoitusohjelmia, jotka yhdistävät voima- ja kestävyysharjoittelun. Lisäksi matalan intensiteetin harjoitukset voivat vähentää loukkaantumisriskiä. Valmistautuminen ennen palvelusta on tärkeää, ja esimerkiksi mobiilisovellukset voivat tukea fyysisen kunnon kehittämistä.
Naisten ja miesten kestävyyskunnon erot sotilaskoulutuksessa - tilastot ja kehitys
Lähtötasot ja sukupuolierot kunnossa
Kuntokuilut koulutuksen alussa
Palveluksen alkuvaiheen kuntotestit paljastavat selkeän eron miesten ja naisten fyysisessä suorituskyvyssä. Miesten keskimääräinen tulos 12 minuutin juoksutestissä oli 2 461 metriä, kun taas naisten keskiarvo jäi 2 187 metriin, mikä tarkoittaa 11,1 % eroa [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Ero on vielä suurempi ylävartalon voimassa: miehet tekivät keskimäärin 32 punnerrusta minuutissa, kun naisten keskiarvo oli 21. Tämä tarkoittaa 34,4 % eroa [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Lisäksi 26,3 % naisista ei pystynyt juoksemaan 2 000 metriä 12 minuutissa, kun vastaava osuus miehillä oli 11,7 %. Toisessa päässä vain 2,3 % naisista saavutti erinomaisen tason (≥ 2 800 m), kun miehistä tähän ylsi 19,5 %.
| Kuntotesti (lähtötaso) | Naiset | Miehet | Ero (%) |
|---|---|---|---|
| 12 minuutin juoksu | 2 187 m | 2 461 m | 11,1 % |
| Punnerrukset (kpl/min) | 21 | 32 | 34,4 % |
| Vatsalihakset (kpl/min) | 34 | 37 | 8,1 % |
Näistä tuloksista käy ilmi, että sotilaallisten kuntovaatimusten saavuttaminen voi olla erityisen haastavaa naisille.
Sotilaallisten kuntovaatimusten saavuttaminen
Mielenkiintoista on, että 66,4 % naisvarusmiehistä kertoi harrastaneensa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa ennen palvelusta, kun miehillä vastaava osuus oli 43,5 %. Tästä huolimatta naiset aloittavat palveluksen keskimäärin heikommalla kuntotasolla. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Matti Santtila kommentoi tilannetta näin:
"Joka kolmas naisvarusmies oli heikossa kestävyyskunnossa 12 minuutin juoksutestillä mitattuna... naisvarusmiesten osuus, jotka aloittavat palveluksen heikossa kestävyyskunnossa, on kasvanut vuosien 2005–2015 aikana".
Tämä osaltaan selittää sen, miksi naisvarusmiehillä on nelinkertainen riski keskeyttää palvelus loukkaantumisten vuoksi verrattuna miehiin [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
sbb-itb-026fc07
Kestävyyskunnon kehitys koulutuksen aikana
Suorituskyvyn paraneminen
Palveluksen aikana kestävyyskunto paranee, mutta kehitys ei ole samanlaista kaikille. Tutkimustulokset osoittavat, että naisten keskimääräinen juoksumatka 12 minuutin testissä kasvoi 2 187 metristä 2 234 metriin, mikä tarkoittaa 2,3 % parannusta [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Miesten kohdalla parannus oli huomattavasti suurempi: 4,3 %, mikä tarkoitti nousua 2 461 metristä 2 565 metriin [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Lihaskestävyydessä naiset osoittivat huomattavaa kehitystä. Esimerkiksi punnerrusten määrä kasvoi 18,5 % (21:stä 25:een toistoon minuutissa) ja vatsalihastoistot lisääntyivät 9,0 % (34:stä 37:ään toistoon minuutissa) [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Tämä osoittaa, että vaikka juoksutestissä edistys oli maltillista, lihaskestävyydessä saavutettiin huomattavasti parempia tuloksia.
| Kuntotesti (naiset) | Lähtötaso | Lopputaso | Muutos |
|---|---|---|---|
| 12 minuutin juoksu | 2 187 m | 2 234 m | +2,3 % |
| Punnerrukset (kpl/min) | 21 | 25 | +18,5 % |
| Vatsalihakset (kpl/min) | 34 | 37 | +9,0 % |
Edistymisen vertailu sukupuolten välillä
Kun tarkastellaan sukupuolten välisiä eroja, huomataan, että miesten 12 minuutin juoksutestin parannus oli 158 metriä suurempi kuin naisilla [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Tämä kasvatti sukupuolten välistä eroa kestävyyskunnossa: lähtötilanteen 11,1 % ero kasvoi palveluksen aikana 13,9 %:iin [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Erityisen mielenkiintoista on, että heikommalla lähtötasolla aloittaneet varusmiehet paransivat suoritustaan eniten, riippumatta sukupuolesta [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Toisaalta ne, jotka aloittivat palveluksen parhaassa kunnossa, eivät aina hyötyneet harjoittelusta yhtä paljon – heidän suoritustasonsa saattoi jopa laskea. Tämä viittaa siihen, että standardoitu harjoitusohjelma ei tarjoa riittävästi haastetta hyväkuntoisimmille [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Matti Santtila kommentoi:
"Fyysisen suorituskyvyn optimaaliset mukautukset sotilaspalveluksen aikana vaativat todennäköisesti yksilöllisempiä fyysisen harjoittelun ohjelmia, erityisesti naisvarusmiehille" [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Harjoitusmenetelmät kestävyyskunnon kehittämiseen
Edellisten tutkimustulosten perusteella voidaan suunnitella harjoitusohjelmia, jotka huomioivat paremmin naisten fysiologiset erityispiirteet jo palveluksen alussa.
Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi kehittää naisvarusmiesten fyysistä kuntoa verrattuna perinteisiin harjoitusmenetelmiin [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Tämä lähestymistapa yhdistää 4×4-minuuttiset intervallijuoksut ja räjähtävän voimaharjoittelun, mikä parantaa sekä aerobista kapasiteettia että lihasvoimaa. Molemmat ominaisuudet ovat olennaisia kuormankantokyvyn ja maastossa liikkumisen kannalta.
Kun naiset osallistuvat 10 viikon intensiiviseen yhdistettyyn harjoitusohjelmaan, heidän kestävyyssuorituksensa paranee suhteellisesti yhtä paljon kuin miesten. Matti Santtila ja hänen tutkimusryhmänsä Maanpuolustuskorkeakoulusta ovat todenneet:
"Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu saattaa olla optimaalinen tapa parantaa naisvarusmiesten fyysistä kuntoa palveluksen aikana, toisin kuin perinteiset yhden lajin kestävyys- tai voimaharjoitusohjelmat" [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Matalan intensiteetin juoksu loukkaantumisten ehkäisyssä
Matalan intensiteetin harjoitusmuodot, kuten progressiivinen marssiharjoittelu ja syvänveden juoksu, ovat tehokkaita vähentämään loukkaantumisriskiä samalla, kun ne ylläpitävät kestävyysharjoittelun hyötyjä [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Tämä on erityisen merkittävää, sillä naisvarusmiesten loukkaantumisriski on nelinkertainen miehiin verrattuna.
Tällainen harjoittelu tukee lihassolujen kapillaariverkoston tiheyden kasvua ja lisää mitokondrioiden sekä aerobisten entsyymien määrää. Näiden muutosten ansiosta keho pystyy paremmin hyödyntämään rasvaa energianlähteenä ja ylläpitämään happo-emästasapainoa pitkäkestoisissa suorituksissa, kuten sotilasmarssilla. Tutkimukset osoittavat, että juoksutuntien vähentäminen ja vaihtoehtoisten harjoitusmuotojen, kuten syvänveden juoksun, lisääminen pienentävät palveluksesta keskeyttämisprosenttia.
Naisille, joiden lähtötaso aerobisen kunnon osalta on matalampi, korkean intensiteetin harjoittelu saattaa aiheuttaa ylikuormitusta. Matalan intensiteetin harjoitusmuodot tarjoavat turvallisemman tavan kehittää kestävyyttä ilman ylimääräistä loukkaantumisriskiä. Näin yhdistetty harjoittelumalli tukee sekä tehokasta että turvallista fyysisen kunnon kehitystä.
Sotilaskoulutuksen mukauttaminen
On selvää, että perinteinen, kaikille yhtenäinen harjoitusohjelma ei tue kaikkien varusmiesten kestävyyskunnon kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi naisten kestävyyskunnon kehitys jää usein miesten kehitystä pienemmäksi samoilla harjoitusohjelmilla. Tämä korostaa tarvetta yksilöllisemmille ratkaisuille.
Yksilölliset harjoitusohjelmat
Käytännön kokemukset ja tutkimustiedot osoittavat, että koulutusta on syytä muokata yksilöllisemmäksi. Suomen puolustusvoimat onkin ottanut käyttöön "Taistelijan keho" -ohjelman, joka perustuu yksilön lähtötasoon eikä sukupuoleen. Ohjelma keskittyy tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin, kuten Kai Pihlainen Pääesikunnasta kuvailee:
"Jokaiselle sotilaan tehtävälle on määritelty tavoitetaso kestävyys- ja lihaskunnon osalta tehtävän kuormittavuuden perusteella, sukupuolesta riippumatta".
Lähtötason arviointi paljastaa, että jopa 30 % varusmiehistä aloittaa palveluksen heikolla fyysisellä kunnolla. Heikommalla kunnolla aloittaville suositellaan erityisesti matalan intensiteetin harjoituksia, kuten uintia ja joogaa. Tämä auttaa ehkäisemään ylikuormitusta palveluksen alkuvaiheessa ja antaa keholle aikaa sopeutua.
Yksilölliset harjoitusohjelmat tarjoavat näin konkreettisen ratkaisun, jolla voidaan parantaa varusmiesten kestävyyskunnon kehitystä ja vähentää loukkaantumisriskiä.
Valmistautumisen työkalut vapaaehtoiseen asepalvelukseen
Puolustusministeriö on käynnistänyt 2 miljoonan euron hankkeen vuosille 2025–2026, jonka tavoitteena on tukea rekrytointia tarjoamalla yksilöllistä liikuntaneuvontaa ja "liikuntapalveluseteleitä". Matti Santtila Maanpuolustuskorkeakoulusta painottaa:
"Fyysisen harjoittelun tai esikuntoutuskurssien edistäminen, mukaan lukien harjoitusohjelmointiin erikoistuneiden mobiilisovellusten tarjoaminen, suositellaan muutamaa kuukautta ennen asepalvelusta, erityisesti henkilöille, joilla on heikko kunto".
Yksi tällainen työkalu on Korpitraining.fi, joka on suunniteltu tukemaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen valmistautumista. Alusta tarjoaa räätälöityjä viikoittaisia harjoitusohjelmia, joissa yhdistyvät voima- ja kestävyysharjoittelu – optimaalinen yhdistelmä erityisesti naisvarusmiehille [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Sovelluksessa on ohjevideoita, suorituskyvyn seurantatyökaluja ja mahdollisuus olla yhteydessä valmentajiin. Tämä mahdollistaa harjoittelun mukauttamisen yksilön lähtötason mukaan. Lisäksi ohjelma auttaa valmistautumaan kuntotesteihin jo kuukausia ennen palveluksen alkua, mikä vähentää loukkaantumisriskiä ja keskeyttämisiä merkittävästi.
Yksilöllinen lähestymistapa, joka yhdistää teknologian ja huolellisen suunnittelun, täydentää perinteisiä harjoitusmenetelmiä ja tukee kokonaisvaltaista valmistautumista asepalvelukseen.
Johtopäätökset
Tutkimustulokset osoittavat, että perinteiset harjoitusohjelmat eivät tue naisten kestävyyskunnon kehitystä yhtä tehokkaasti kuin miesten. Vaikka molemmat sukupuolet parantavat kuntoaan sotilaskoulutuksen aikana, miesten kehitys on huomattavasti suurempaa. Esimerkiksi 12 minuutin juoksutestissä miehet paransivat tuloksiaan keskimäärin 158 metriä enemmän kuin naiset [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2). Tämä ero johtuu siitä, että sama harjoitusmäärä kuormittaa naisia enemmän ja lisää heidän loukkaantumisriskiään.
Matti Santtila Maanpuolustuskorkeakoulusta tutkimusryhmineen korostaa:
"Optimaaliset fyysisen suorituskyvyn mukautukset sotilaspalveluksen aikana vaativat todennäköisesti yksilöllisempiä fyysisen harjoittelun ohjelmia, erityisesti naisvarusmiehille" [[1]](https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72612/Santtila et al 2020 BMJ Changes in physical fitness and anthropometrics.pdf;jsessionid=53D4821BC55A35A80CFD76F90711032A?sequence=2).
Tämä alleviivaa tarvetta kehittää uudenlaisia harjoitusmalleja, joissa esimerkiksi digitaalinen ohjaus voi olla avuksi.
Valmistautuminen jo kuukausia ennen palveluksen alkua ja mobiilisovellusten hyödyntäminen voivat tarjota yksilöllisiä harjoitusohjelmia ja tukea. Esimerkiksi Korpitraining.fi tarjoaa mobiilisovelluksen, joka sisältää henkilökohtaisesti räätälöidyt viikoittaiset treeniohjelmat, ohjausvideot ja suorituskyvyn seurantatyökalut. Tällaiset ratkaisut auttavat varusmiehiä valmistautumaan turvallisesti ja tehokkaasti.
Kun naisvarusmiehille tarjotaan tukea yksilöllisten harjoitusohjelmien muodossa jo ennen palveluksen alkua, he voivat rakentaa vahvan fyysisen pohjan. Tämä ei ainoastaan paranna heidän suorituskykyään, vaan myös vahvistaa puolustusvoimien yleistä toimintakykyä.
FAQs
Miksi naisten kestävyyskunto kehittyy palveluksessa hitaammin kuin miesten?
Naisten kestävyyskunnon kehitys voi olla hitaampaa palveluksessa biologisten tekijöiden vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi alhaisempi maksimaalinen aerobinen kapasiteetti, joka voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti kunto kehittyy. Lisäksi naiset ovat alttiimpia stressirikoille, mikä voi hidastaa fysiologista sopeutumista ja pitkittää palautumisaikoja.
Toinen merkittävä tekijä on naisten yleensä matalampi energiankulutus. Tämä voi vaikuttaa suorituskykyyn ja hidastaa palautumista intensiivisen sotilaskoulutuksen aikana, missä keho joutuu jatkuvasti koville. Näiden erojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan luoda koulutusohjelmia, jotka tukevat kaikkien palveluksessa olevien optimaalista kehitystä.
Miten palveluksen alussa voi käytännössä pienentää loukkaantumisriskiä?
Loukkaantumisriskiä voi pienentää huolehtimalla oikeista harjoittelutavoista. Tärkeitä periaatteita ovat esimerkiksi riittävä lämmittely ja jäähdyttely, sekä harjoitusohjelman asteittainen kuormituksen lisääminen. Lisäksi palautumiselle on annettava riittävästi aikaa, jotta keho ehtii toipua rasituksesta.
Ravinnon ja nesteytyksen merkitystä ei myöskään pidä unohtaa – riittävä energiansaanti tukee sekä suorituskykyä että palautumista. On myös tärkeää kuunnella kehoa ja seurata sen reaktioita kuormitukseen. Jos olet epävarma tai kaipaat lisäohjeita, liikunta- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarjota arvokasta apua.
Millainen treeni kannattaa aloittaa 2–3 kuukautta ennen palvelusta?
Palvelukseen valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, noin 2–3 kuukautta etukäteen. Tänä aikana on tärkeää keskittyä sekä aerobisen kunnon että lihaskunnon parantamiseen, jotta keho kestää paremmin tulevat fyysiset haasteet. Tässä muutamia vinkkejä harjoitteluun:
- Kestävyysliikunta: Säännölliset juoksulenkit, kuten 12 minuutin Cooper-juoksut, ovat erinomainen tapa parantaa hapenottokykyä. Lisää matkaa tai tehoa vähitellen, jotta kehityt turvallisesti.
- Lihaskuntoharjoitukset: Punnerrukset ja vatsalihasliikkeet ovat tehokkaita perusliikkeitä, jotka kehittävät kestävyyttä ja tukevat yleistä fyysistä kuntoa.
- Yhdistelmäharjoitukset: Voiman ja kestävyyden yhdistäminen harjoitusohjelmassa auttaa kehittämään kokonaisvaltaista kuntoa. Esimerkiksi kuntopiirit, joissa yhdistetään aerobisia ja lihaskuntoa kehittäviä liikkeitä, ovat hyödyllisiä.
Säännöllisellä ja monipuolisella harjoittelulla voit parantaa suorituskykyäsi ja vähentää riskiä, että kunto heikkenee palveluksen aikana.
