Miten stressin siedätysharjoittelu valmistaa taisteluun
Stressin siedätysharjoittelu (SIT) auttaa hallitsemaan paineen alla toimimista. Se perustuu asteittaiseen altistamiseen stressitekijöille turvallisessa ympäristössä. Tavoitteena on kehittää mielen ja kehon kykyjä, jotta reaktiot stressaavissa tilanteissa muuttuvat automaattisiksi ja hallituiksi. SIT on erityisen hyödyllinen vaativissa ammateissa, kuten sotilailla, pelastustyöntekijöillä ja poliiseilla, joissa paine on jatkuvaa ja virheillä voi olla vakavia seurauksia.
Keskeiset periaatteet:
- Asteittainen altistuminen: Stressitasoja nostetaan vähitellen kontrolloiduissa olosuhteissa.
- Mielen ja kehon harjoittaminen: Kehitetään kykyä hallita tunteita ja säilyttää keskittyminen.
- Tekniikat: Hengitysharjoitukset, mentaalinen harjoittelu ja skenaariopohjaiset harjoitukset.
Käytännön esimerkkejä ovat simulaatiot ja fyysiset harjoitukset, joissa stressitekijät lisääntyvät vaiheittain. Tämä metodi auttaa myös PTSD-oireiden vähentämisessä ja parantaa kokonaisvaltaista toimintakykyä. Suomessa Korpitraining.fi tarjoaa ohjelmia, joissa SIT on keskeisessä roolissa, ja ne on suunnattu erityisesti haastaviin tehtäviin valmistautuville.
Miksi SIT on tärkeä?
- Parantaa stressinhallintaa ja päätöksentekoa.
- Valmistaa kohtaamaan paineiset tilanteet.
- Tukee fyysistä ja henkistä kestävyyttä.
Stressin siedätysharjoittelu ei ole vain ammattilaisille – se voi hyödyttää kaikkia, jotka haluavat kehittää kykyään toimia paineen alla.
Stressin siedätysharjoittelun perusperiaatteet
Stressin siedätysharjoittelu perustuu asteittaiseen altistamiseen stressitekijöille sekä mielen ja kehon reaktioiden harjoittamiseen. Tavoitteena on valmistaa sotilaita toimimaan tehokkaasti paineen alla.
Asteittainen altistuminen stressitekijöille
Asteittainen altistaminen on keskeinen osa stressin siedätysharjoittelua. Siinä stressitasoja nostetaan hallitusti ja vaiheittain kontrolloiduissa olosuhteissa. Tällainen lähestymistapa antaa sotilaille mahdollisuuden sopeutua stressaaviin tilanteisiin ilman, että he joutuvat suoraan äärimmäisiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi Ilmavoimien Pararescue-koulutuksessa käytetään harjoitusta, jossa koulutettavien kädet ja jalat sidotaan, ja heidän on suoritettava erilaisia liikkeitä uima-altaassa. Tämä harjoitus auttaa heitä tunnistamaan ja hallitsemaan stressireaktioitaan. Harjoituksen vaikeustasoa nostetaan asteittain, mutta aina turvallisessa ympäristössä ennen todellisia tilanteita.
Modernit simulaatioteknologiat ovat myös tärkeässä roolissa. Ne voivat luoda hyvin realistisia olosuhteita, joissa sotilaat altistuvat erilaisille henkisille ja fyysisille haasteille, joita he voivat kohdata tosielämässä. Näin he voivat harjoitella turvallisesti ilman todellisten taistelutilanteiden riskejä.
Tällainen asteittainen lähestymistapa auttaa sotilaita kehittämään taitoja, jotka ovat olennaisia stressin hallinnassa, kuten tunteiden säätely ja kyky säilyttää selkeä ajattelu paineen alla.
Mielen ja kehon reaktioiden harjoittaminen
Stressin siedätysharjoittelu ei keskity pelkästään stressitekijöiden kohtaamiseen, vaan myös mielen ja kehon reaktioiden vahvistamiseen. Harjoitusten avulla pyritään kehittämään automaattisia ja tarkoituksenmukaisia reaktioita toistuvien harjoitusten kautta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressin vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin vaihtelevat. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin stressin vaikutuksia reaktioaikaan, työmuistiin ja päättelyyn, havaittiin, että yksinkertainen reaktioaika heikkeni SERE-harjoittelun jälkeen, mutta monimutkaisemmissa tehtävissä suorituskyky säilyi tai jopa parani. Tämä viittaa siihen, että keskittyminen monimutkaisiin kognitiivisiin tehtäviin voi osittain kompensoida stressin haitallisia vaikutuksia (Harris et al., 2005).
Fyysinen kunto muodostaa pohjan stressinhallinnalle. Se lisää kykyä selviytyä ja palautua stressaavista tilanteista sekä parantaa suorituskykyä paineen alla. Motorisen oppimisen prosessi – kognitiivisesta vaiheesta assosiatiiviseen ja lopulta automaattiseen vaiheeseen – varmistaa, että oikeat reaktiot automatisoituvat jatkuvan harjoittelun myötä.
"Psychological resilience is all about tapping into our inner strengths and outer resources to adapt to difficult events and stressful situations." - Dr. Tess Browne
Stressin siedätysharjoittelu vaikuttaa myös fysiologisesti. Se vähentää stressihormonien eritystä ja nopeuttaa niiden tasojen palautumista normaaliksi. Tämä osoittaa, että keho mukautuu paremmin stressaaviin tilanteisiin harjoittelun myötä.
Merkittävää on myös se, miten SIT-tekniikoilla on autettu veteraaneja. PTSD:stä kärsineiden veteraanien tutkimuksessa 18 kuukauden hoitojakso johti masennuksen ja PTSD:n oireiden vähenemiseen sekä paransi heidän sosiaalista ja ammatillista toimintakykyään.
Tekniikat ja käytännöt stressin siedätysharjoittelussa
Stressin siedätysharjoittelun (SIT) tavoitteena on kehittää taitoja, jotka auttavat toimimaan tehokkaasti paineen alla. Näiden harjoitusten avulla sotilaat voivat valmistautua kohtaamaan stressaavat tilanteet, joita taistelukentällä voi kohdata.
Skenaariopohjaiset stressiharjoitukset
Stress Exposure Training (SET) yhdistää stressinsietokyvyn kehittämisen sotilastaitojen harjoitteluun. Tämä malli sisältää tiedon jakamisen, taitojen harjoittamisen ja käytännön harjoittelun asteittain kasvavien stressitekijöiden alla.
Realistiset simulaatiot ovat keskeisiä: ne kehittävät tilannetajua ja auttavat hallitsemaan stressiä. Harjoitukset alkavat yksinkertaisista skenaarioista, kuten siviilien kanssa vuorovaikuttamisesta, ja etenevät monimutkaisempiin tilanteisiin, kuten vihollisten petoksen havaitsemiseen.
Yhdysvaltain armeijan Squad Overmatch -tutkimuksessa luotiin neljä erilaista skenaariota, joissa stressitasot kasvoivat vaiheittain. Esimerkiksi Skenaario 0 toimi lähtötilanteena ilman stressitekijöitä, kun taas Skenaariot 1–3 lisäsivät asteittain haasteita, kuten väkijoukkojen hallintaa ja kaupunkilaisten kanssa kommunikointia.
Virtuaaliteknologiat ovat myös tärkeässä roolissa. Sotilaat kokivat simulaatiot hyödyllisiksi: 90 % piti virtuaaliteknologioita tehokkaina tilannetietoisuuden ja stressinhallinnan kehittämisessä, ja kaikki osallistujat arvostivat realististen skenaarioiden merkitystä valmistautumisessa taistelutilanteisiin.
"Se oli mahtavaa, koska tämä oli vakavaa dialogia... kaikki suhtautuivat tähän erittäin vakavasti... missään vaiheessa en tuntenut tämän olevan rutiininomaista harjoittelua... olin 100-prosenttisesti uppoutunut siihen, mitä tapahtui." - Ensimmäinen ryhmänjohtaja
Jälkikäteen tehtävät arvioinnit (After Action Reviews, AARs) ovat tärkeä osa prosessia. Ne tarjoavat palautetta ja auttavat sotilaita tunnistamaan kehityskohteensa turvallisessa ympäristössä.
Hallittu hengitys ja rentoutustekniikat
Hallitut hengitystekniikat ovat tehokas tapa rauhoittaa kehoa ja vähentää ahdistusta. Ne aktivoivat parasympaattista hermostoa, mikä auttaa palauttamaan kehon tasapainon stressaavissa tilanteissa.
Vatsahengitys on yksi hyödyllisimmistä tekniikoista. Se kannustaa kehoa rentoutumaan ja eroaa stressitilanteissa yleisestä pinnallisesta rintahengityksestä. Rentouttava hengitys on hidasta, tasaista ja lempeää.
"Tapa, jolla hengitämme, voi vaikuttaa syvästi stressitasoihimme... hengitys toimii suorana yhteytenä kehomme ja mielemme välillä." - Dr. Andrew Huberman, Stanfordin neurotieteilijä
Käytännön esimerkkinä SWAT-poliisit, jotka harjoittelivat palleahengitystä, pystyivät säilyttämään paremman sydämen sykevaihtelun korkean paineen "ammu/älä ammu" -simulaatiossa, mikä osoittaa tekniikan toimivuuden.
Säännöllinen harjoittelu on avainasemassa. Aloittelijoiden kannattaa aloittaa lyhyillä, 2–5 minuutin harjoituksilla kerran tai kahdesti päivässä ja pidentää aikaa vähitellen.
Mentaalinen harjoittelu ja visualisointi
Mentaalinen harjoittelu tarkoittaa tilanteiden yksityiskohtaista kuvittelua – kaikki aistit huomioiden. Tämä harjoitus rakentaa hermoratoja, jotka ovat samankaltaisia kuin fyysisessä harjoittelussa käytetyt. Se parantaa reaktioaikaa, päätöksentekoa ja tunneperäistä hallintaa stressaavissa tilanteissa.
Visualisointi auttaa valmistautumaan yllättäviin tilanteisiin ilman paniikkia. Tämä menetelmä aktivoi aivojen samoja alueita kuin todelliset tapahtumat, mikä lisää valmiuden tunnetta ja vähentää ahdistusta.
"Mentaalinen harjoittelu on skenaarioiden visualisointia elävissä, aistimuksellisissa yksityiskohdissa - mitä näet, tunnet, kuulet ja teet... tämä henkinen ehdollistamisen muoto selviytymiseen on todistettu rakentavan hermoratoja, jotka ovat identtisiä fyysisen harjoittelun kanssa." - Bruce N. Eimer, Ph.D.
Esimerkiksi sotilaat voivat visualisoida tarkasti, miten he toimivat tunkeutujan kohdatessa: komentojen antamisen, suojaan siirtymisen ja tarkan ampumisen. Harjoitukseen kannattaa yhdistää hallittu hengitys sykkeen laskemiseksi ja positiivinen itsepuhelu, joka vahvistaa itseluottamusta.
Tehokas mentaalinen harjoittelu vaatii hiljaisen ympäristön, jossa voi keskittyä ja rentoutua. Harjoittelun tulisi olla yksityiskohtaista ja hyödyntää kaikkia aisteja. Nämä menetelmät muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa valmistautumaan stressaaviin tilanteisiin.
Stressin siedätysharjoittelun hyödyt ja haasteet
SIT:n edut
Stressin siedätysharjoittelu (SIT) auttaa sotilaita toimimaan tehokkaasti paineen alla. Yksi keskeisistä hyödyistä on kyky tunnistaa ja ymmärtää omia stressireaktioitaan, mikä mahdollistaa tilanteen hallinnan stressaavissa olosuhteissa. Harjoittelun avulla nämä reaktiot muuttuvat automaattisiksi, mikä parantaa sekä tilannetietoisuutta että toimintakykyä. Tämä auttaa sotilaita säilyttämään keskittymiskykynsä ja hienomotoriikkansa, vaikka paine olisi kova. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että stressin siedätysharjoittelu voi vähentää masennuksen ja PTSD:n oireita veteraaneilla sekä parantaa heidän sosiaalista ja ammatillista elämäänsä.
"Preparedness is the key to success and victory." - General Douglas MacArthur
Harjoittelussa käytetään asteittaista altistumista stressitekijöille kontrolloidussa ympäristössä. Tämä valmistaa sotilaita kohtaamaan todellisia vaaratilanteita ilman, että he joutuvat kokemaan niitä ensimmäistä kertaa tositilanteessa. Esimerkiksi Etelä-Kaliforniassa koulutussersantit hyödyntävät tätä periaatetta kouluttaessaan lainvalvontaviranomaisia väkivaltatilanteisiin.
Vaikka hyödyt ovat merkittäviä, SIT:n toteuttamiseen liittyy myös monia haasteita.
SIT:n haasteet
Stressin siedätysharjoittelun suunnittelu ja toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Suurimpana haasteena on varmistaa, ettei harjoitusten aiheuttama stressi ylitä harjoittelijan sietokykyä, sillä liiallinen stressi voi haitata oppimista. Tasapaino haasteiden ja onnistumisen välillä on ratkaisevaa, koska jatkuvat epäonnistumiset voivat lisätä ahdistusta ja heikentää itseluottamusta. Kouluttajien on pidettävä harjoittelijat "optimaalisen haasteen vyöhykkeellä", jossa oppiminen ja kasvu tapahtuvat ilman ylikuormitusta.
SIT:n onnistumiseen vaikuttavat neljä perusvaatimusta: stressitekijöiden tunnistaminen, asteittainen kuormituksen lisääminen, ahdistuksen hallinta ja teknisten taitojen kehittäminen. Lisäksi kouluttajien oma jaksaminen on merkittävä haaste. Conduct After Capture (CAC) -koulutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa havaittiin, että koulutuksen antaminen aiheutti mielialan laskua, väsymystä, unihäiriöitä ja hormonaalisia muutoksia. Kolmen päivän tauko kurssien välillä oli kuitenkin riittävä palautumiseen.
Lopuksi asiantunteva ohjaus on välttämätöntä. Jos harjoittelija ei pysty ylläpitämään hyviä tekniikoita ja henkistä tasapainoa väsymyksen tai kuormituksen aikana, kouluttajan on puututtava tilanteeseen ja mukautettava harjoitusta, jotta harjoittelija voi onnistua.
Vertailutaulukko
| Edut | Haasteet |
|---|---|
| Paremmat reaktiot stressissä | Liiallinen stressikuormitus |
| Tilannetietoisuuden kehittyminen | Haasteiden ja onnistumisen tasapainottaminen |
| Stressin ja ahdistuksen hallinnan parantuminen | Asiantuntevan ohjauksen tarve |
| PTSD:n ja masennuksen oireiden lieventyminen | Kouluttajien jaksamisen ongelmat |
| Hienomotoriikan säilyminen paineessa | Neljän perusvaatimuksen täyttäminen |
| Sosiaalisen ja ammatillisen elämän koheneminen | Epäonnistumisen kasautumisen riski |
SIT:n lisääminen harjoitusohjelmiin
SIT osana kokonaisvaltaista harjoittelua
Stressin siedätysharjoittelu (SIT) on tehokkaimmillaan, kun se on osa laajempaa ja hyvin suunniteltua harjoitusohjelmaa. Kolmivaiheinen lähestymistapa – käsitteellinen koulutus, taitojen hankkiminen ja vahvistaminen sekä soveltaminen ja seuranta – muodostaa toimivan pohjan SIT:lle.
Ensimmäisessä vaiheessa, käsitteellisessä koulutuksessa, harjoittelijat oppivat ymmärtämään suoritusvaatimuksia ja hallitsemaan autonomisen hermoston reaktioita. Samalla rakennetaan itseluottamusta ja kehitetään olennaisia henkisiä taitoja. Taitojen hankkimisen vaiheessa keskitytään stressivasteiden hallintaan sekä motoristen taitojen syventämiseen niin, että ne automatisoituvat.
Harjoittelun eteneminen on asteittaista: perusasioiden oppiminen johtaa vähitellen haastavampiin, simuloituihin tilanteisiin. Taktiset ohjaajat suunnittelevat harjoituksia niin, että ne tukevat oppimista ja tarjoavat sopivasti haastetta.
Fyysisen kunnon merkitystä henkiseen kestävyyteen kuvasi osuvasti kenraali George Patton:
"Fatigue makes cowards of us all."
Aerobinen kestävyys ja voima ovat avainasemassa väsymyksen sietämisessä ja henkisessä valmistautumisessa. Harjoitusmenetelmien tulee kehittyä yleisestä kohti yksityiskohtaisia ja tapahtumakohtaisia harjoituksia, samalla kun kokonaiskuormitus kasvaa hallitusti ja palautumiselle annetaan riittävästi aikaa.
Kenraaliluutnantti Walter Piatt korostaa tarkkaavaisuusharjoittelun merkitystä seuraavasti:
"Mindfulness exercises are like push-ups for the mind. They have helped me focus and stay focused on a situation or person more easily, without getting lost-in-thought or distracted by information being thrown at me. I can watch my mind and pull it back if it gets stuck in a memory or worry. I can drop the story of what I think should be happening, so I don't become blind to what is actually happening."
Tällä tavalla integroitu SIT täydentää kokonaisvaltaista harjoittelua, ja esimerkkejä tällaisista ratkaisuista löytyy Korpitraining.fi:n ohjelmista.
Korpitraining.fi:n rooli
SIT-harjoittelu tuottaa parhaita tuloksia, kun se yhdistetään käytännönläheisesti osaksi laajempaa harjoitusohjelmaa. Korpitraining.fi tarjoaa räätälöityjä ohjelmia erityisesti vaativissa ammateissa toimiville, kuten pelastustyöntekijöille, poliiseille, laskuvarjojääkäreille, rajavartijoille ja taistelusukeltajille. Alustan palveluihin sisältyvät henkilökohtaiset viikoittaiset harjoitussuunnitelmat, opetusvideot, suorituskyvyn seuranta ja suora yhteys valmentajiin.
Esimerkiksi "Poliisi kuntotestivalmennus" ja "Taistelusukeltaja soveltuvuusvalmennus" tarjoavat kattavat ohjelmat, jotka on suunniteltu vastaamaan näiden ammattien erityisiä fyysisiä ja henkisiä vaatimuksia. Näiden ohjelmien hinta on 149,00 €.
Korpitraining.fi:n tapa toteuttaa harjoittelua noudattaa SIT:n periaatteita. Harjoitukset etenevät asteittain, mikä mahdollistaa kuormituksen säätämisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Suorituskyvyn seuranta auttaa tunnistamaan kehityskohdat, ja valmentajien tarjoama reaaliaikainen tuki varmistaa, että harjoittelu pysyy tehokkaana ja turvallisena.
Stressin siedätysharjoittelun tärkeyttä korostaa myös Yhdysvaltain armeijan vuosittainen 3,1 miljardin dollarin budjetti PTSD:n ja masennuksen hoitoon. Tämä alleviivaa ennaltaehkäisevän harjoittelun pitkäaikaista hyötyä.
Korpitraining.fi tarjoaa myös edullisempia vaihtoehtoja, kuten "Reserviläisen kuntovalmennus", jonka hinta alkaa 39,00 eurosta. Tämä tekee SIT-harjoittelusta saavutettavaa laajemmalle yleisölle, mikä tukee ajatusta, että stressinsietokykyyn valmentautuminen hyödyttää kaikkia, jotka valmistautuvat vaativiin tehtäviin.
sbb-itb-026fc07
Johtopäätös
Stressin siedätysharjoittelu (SIT) on tärkeä työkalu, joka yhdistää teorian ja käytännön. Se on keskeinen osa nykyaikaista sotilaskoulutusta ja vaativiin ammatteihin valmistautumista. Suomalainen tutkimus on osoittanut, että taistelustressi vaikuttaa kaikkiin, mutta järjestelmällinen harjoittelu voi merkittävästi parantaa sekä sietokykyä että suorituskykyä käytännön tilanteissa.
Afganistanissa palvelleiden sotilaiden tutkimukset tukevat tätä: stressialtistus ja mielikuvaharjoittelu auttavat sotilaita hallitsemaan taistelustressiä ja parantavat heidän operatiivista valmiuttaan. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. SIT:n tehokas hyödyntäminen vaatii sen integroimista osaksi laajempaa harjoitusohjelmaa. Pelkkä stressialtistus ei riitä – sen rinnalla tarvitaan koulutusta, taitojen kehittämistä ja jatkuvaa harjoittelua. Tällainen vaiheittainen lähestymistapa varmistaa, että oppiminen tukee kokonaisvaltaista valmennusta.
Korpitraining.fi on ottanut SIT:n osaksi räätälöityjä harjoitusohjelmiaan. Näitä ohjelmia on suunnattu erityisesti pelastustyöntekijöille, poliiseille ja sotilaille. Harjoitukset etenevät hallitusti, huomioiden yksilöllisen kuormituksen ja valmennustarpeet. Tämä tekee SIT:stä saavutettavan ja hyödyllisen laajemmalle yleisölle.
Stressin siedätysharjoittelu ei ole vain sotilaiden käytössä. Se on arvokas työkalu kaikille, jotka valmistautuvat vaativiin tehtäviin – olipa kyse pelastustyöntekijöistä, poliiseista tai reserviläisistä. Korpitraining.fi tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja, jotka tekevät tästä tärkeästä harjoittelusta helpommin saatavilla.
Lopuksi voidaan todeta, että paineen alla toimiminen ei ole synnynnäinen taito. Se on opittavissa ja kehitettävissä. SIT tarjoaa todistetusti turvallisen ja tehokkaan tavan oppia ja vahvistaa tätä elintärkeää kykyä.
FAQs
Miten stressin siedätysharjoittelu toimii ja miksi se on tärkeää vaativissa ammateissa?
Stressin siedätysharjoittelu (SIT)
Stressin siedätysharjoittelu, eli SIT, on menetelmä, jossa yksilöä valmistellaan kohtaamaan stressaavia tilanteita altistamalla hänet vähitellen stressitekijöille hallitussa ympäristössä. Tavoitteena on vahvistaa kykyä sietää stressiä ja toimia tehokkaasti myös paineen alla.
Tämä harjoittelumenetelmä on erityisen hyödyllinen vaativissa ammateissa, kuten sotilailla, pelastustyöntekijöillä ja poliiseilla. SIT auttaa mielen ja kehon sopeutumisessa äärimmäisiin olosuhteisiin. Sen avulla voidaan paitsi lieventää stressin ja ahdistuksen vaikutuksia, myös parantaa suorituskykyä tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa päätöksentekoa ja toimintavalmiutta.
Mitä stressin siedätysharjoitukset ovat, ja miten niitä voi hyödyntää arjessa?
Stressin siedätysharjoitukset: tehokkuutta paineen alla
Stressin siedätysharjoitukset ovat erityisesti suunniteltuja menetelmiä, jotka auttavat kehittämään kykyä toimia tehokkaasti stressaavissa tilanteissa. Näihin harjoituksiin voi kuulua esimerkiksi sykettä nostavia fyysisiä harjoituksia, jotka jäljittelevät paineen alaisia tilanteita, sekä mielenhallintatekniikoita, kuten hengitys- ja keskittymisharjoituksia.
Vaikka tässä artikkelissa ei ole yksityiskohtaisia esimerkkejä harjoituksista, Korpitraining.fi tarjoaa räätälöityjä ohjelmia, jotka on suunniteltu valmistamaan sinua vaativiin tilanteisiin. Näitä harjoituksia voi hyödyntää niin ammatillisissa tarpeissa kuin arjen haasteiden hallinnassa. Ohjelmat keskittyvät sekä fyysisen että henkisen kestävyyden tukemiseen ja sisältävät viikoittaisia harjoitussuunnitelmia sekä valmentajien tarjoamaa tukea.
Kuinka nopeasti stressin siedätysharjoittelusta voi nähdä tuloksia ja mitkä tekijät vaikuttavat sen onnistumiseen?
Stressin siedätysharjoittelun vaikutukset
Stressin siedätysharjoittelun tulokset voivat alkaa näkyä jo 3–8 viikon kuluessa. Tämä kuitenkin vaihtelee henkilökohtaisesti ja riippuu useista tekijöistä, kuten harjoittelun säännöllisyydestä, intensiteetistä, yksilön lähtötasosta ja motivaatiosta.
Jos haluat saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset, keskity laadukkaaseen harjoitteluun, joka on suunniteltu juuri sinun tarpeitasi ja tavoitteitasi silmällä pitäen. Muista myös, että riittävä lepo ja palautuminen ovat aivan yhtä tärkeitä osia harjoitteluprosessia kuin itse harjoittelu.
